tiistai 12. toukokuuta 2015

Purkautumista ylipainosta

Kävin tänään lääkärissä. Otin siellä puheeksi myös mun ylipainon ja sen, etten mielestäni syö niin huonosti, että mun pitäisi olla näin lihava. Painoindeksi on jotain 32 ja kiloja on tosiaan liikaa, erityisesti ylimääräistä on tuossa keskivartalolla. Meni muuten ihan hyvin, mutta aihe on mulle niin arka, että (noloa kyllä) aloin itkeä siellä :O Mä en vaan kertakaikkiaan voinut sille mitään. Nolottaa niin olla tämän kokoinen ja mietin mun kiloja kokoajan, joten väkisinkin meni tunteisiin. Silti jotenkin kummallista käytöstä alkaa nyt itkeä jossain yleislääkärin vastaanotolla.

Siitä kyllä seurasi hyvääkin, sillä päätimme yhteistuumin, että mä voisin ottaa nyt suunnaksi ravintoterapeutin vastaanoton. Sainkin sinne jo ajan kesäkuun alkuun. Ravintoterapeuttejakin on toki erilaisia ja kaikilla tuntuu olevan joku oma totuus oikeasta ruokavaliosta, mutta mä tarvitsen kyllä nyt ihan rehdisti jotain apua jostain. Että joku sanoo mulle, mitä mä teen väärin ja MITEN mä voin painaa näin paljon. Ennen kaikkea kaipaan ohjeita, miten mä voisin onnistua ja olla itseeni tyytyväinen.

Mainittujen lisäksi olen menossa nyt lauantaina kehonkoostumusmittaukseen (InBody). Se maksaa lähiapteekissa 20 euroa, joten ei edes ole kauhean kallis satsaus. Hirvittää tietysti nähdä se paino ja laardin määrä, MUTTA olen todella kiinnostunut kuulemaan, paljonko mulla on lihasmassaa ja miten paljon esimerkiksi viskeraalista rasvaa. Ajattelin ottaa tuon lappusen mukaan sinne ravintoterapeutillekin, niin hän näkee ehkä paremmin, missä mennään. Itse kuvittelen, että mulla ois lihasmassaakin jonkin verran. Toivottavasti olen oikeassa, ettei ole mennyt kaikki saleilu hukkaan. :)

Eilen olin PT:n treenattavana. Oli kyllä kova treeni ja syke katossa. Sen jälkeen istuskelin vain jumppamatolla ja keräilin itseäni, kun tuntui, että lähtee taju. Ihan noin kovalla intensiteetillä en kyllä haluaisi joka kerta treenata, sillä nousi ykä kurkkuun useammankin kerran ;) Itsekseni treenatessakin sykkeet ovat korkealla, mutten tunne silti olevani pyörtymisen kynnyksellä.

Tänään lepopäivä liikunnasta. Tai pienen hölkkälenkin ajattelin kiskaista illalla, mutta tällä massalla ne ovat kyllä aika pieniä :)

maanantai 11. toukokuuta 2015

Säännölliset ruokailuajat ja rentoutumisharjoituksia

Eilen oli äitienpäivä, joten silloin ruokavalio oli kyllä... öh... aika tuhti vähintäänkin. Ihana mies oli leiponut kokonaisen kermakakun mansikoilla ja sitä tulikin nautittua pitkin päivää. Niin hyvää.

Muuten olen syönyt järkevästi. Suorastaan hämmentävän järkevästi. Paino ei kyllä liiku oikein mihinkään, mutta eipä ole noussutkaan. Salilla olen käynyt niin ahkerasti, että ihan kuin pientä kiristymistä olisi peilistä nähtävissä. Järkevintä olisi ottaa mittoja, mutta mäpäs en ole saanut aikaiseksi. Ajattelen, että kyllä sen sitten farkuista alkaa huomaamaan, kun kiristymistä tapahtuu.

Lauantaina oli yläkroppapäivä salilla. Meni hienosti, vaikka esimerkiksi vipunostot sivuille ja eteen olivatkin aika raskaita jotenkin. Mutta kivaa, kun huomaa kehittyvänsä ja ettei jää painoissa kauheasti miesten painoille. Harmi vaan, ettei tämä painojennostelu taida tuoda mulle sitä haluamaani kroppaa. Voimaa on, mutta se on piilossa jossain kaiken tämän massan alla.

Tänään illalla menen personal trainerin pakeille. Vielä on kaksi kertaa jäljellä treenikertoja hänen kanssaan. Olisinpa rikas, niin voisin ostaa enemmän XD

keskiviikko 6. toukokuuta 2015

Hyvä aamiainen, parempi mieli

Olen ottanut aamupuuron ruokavalioon, koska se on oikeastaan aika hyvää ja maukasta. Tykkään myös höystää sitä raejuustolla ja marjasoseella (eli kuvassa ei ole sentään hilloa) :) Hyvää on. En kyllä tiedä, onko tämä oikeasti terveellistä, mutta toisaalta mä voisin syödä aamiaiseksi vaikka croissanttia ja nutellaa. Joten jos siihen vertaa, niin tämähän on huipputerveellistä :P

Olen joutunut olemaan kuntosalilta poissa noin 1,5 viikkoa. Oli nimittäin niin raju flunssa, etten ole edes harkinnut aiemmin sinne palaamista. Nyt jäljellä on enää ajoittainen yskä, joten suuntaan tänään salille tai tanssitunnille iltapäivällä. Hinku on kova treenaamaan.

perjantai 24. huhtikuuta 2015

Paino alaspäin!

JES! Paino on kuulkaa sukeltanut vähän, eli -600 g edellisestä mittauksesta. Kannustaa jatkamaan hyväksi havaittua linjaa.

Otin lisäavuksi PT:n tekemän ruokavalion, jossa on PALJON rehuja ja sopivasti proteiineja sekä hiilihydraatteja.

Eilen olin taas jo kuntosalin pihassa, mutta päätinkin kääntyä kotiin. Nimittäin mulla on taas flunssa. Kurkku kipeä, nenä tukossa ja korvat kokoajan lukossa. Että jos nyt en kuitenkaan menisi salille riehumaan ja pitkittäisi tätä. Viikonlopun ajattelin ottaa liikunnan suhteen rauhallisemmin, maanantaiksi olenkin jo varannut käynnin personal trainerillä (sain neljä käyntiä liittyessäni kuntokeskukseen, tämä on se kolmas niistä käynneistä). Treenaaminen PT:n kanssa on tosi raskasta ja oikeastaan aika kivaa, mutta kyllä mä tällä hetkellä treenaan ihan itsekseni mieluiten. Ei ole sitten sidottu kenenkään toisen aikatauluihinkaan. Sykemittari riittää mulle piiskuriksi; tykkään siitä, että syke on korkealla ja kaloreita kuluu.

Onnellista viikonloppua kaikille!

keskiviikko 22. huhtikuuta 2015

Täti huhkii salilla

Vaikka mun ulkomuoto nyt on mitä on ja mun syömiset nyt ovat mitä ovat, NIIN mä rakastan liikuntaa. Erityisesti kuntosalilla käymistä. Koen olevani vahva ja nautin siitä, että saan lisätä painoja kehittyessäni yhä vahvemmaksi ja vahvemmaksi. Laihaa musta ei varmasti saa millään, mutta vahva olen jo nyt. Ja se on kuulkaa hienoa se.

Eilen oli taas kuntosalipäivä. Vuorossa oli lähinnä alakropan rääkkäämistä, eli syväkyykkyä Smithissä, reiden ojennusta ja suoristusta, askelkyykkyjä... Vatsalihassarjakin on aika brutaali. Siihen kuuluu hooveria, vatsakiertoja bosu-pallolla ja kahvakuulalla kiertoja ilman sitä bosua. Sain kyllä todellakin tuntumaan taas.

Harmillista on se, etten mä edelleenkään hikoa. Eipä sillä, että tykkäisin hikoilla kuin sika, mutta hikoileminen kertoisi hyvästä aineenvaihdunnasta. Mun aineenvaihdunta on kerrassaan olematonta, ainakin jos hikoilua tarkastelee. Teen salilla aina ihan täysillä ja monta liikettä putkeen, pidän liikesarjojen välissä lyhyitä taukoja ja silti saan olla onnellinen, jos edes yksi hikipisara irtoaa otsalle. Bläh! Tosin ehkä huomasin eilen jotain muutosta parempaan, eli ainakin tuli jo kuuma. Tästä se hikoileminen ehkä alkaa. Hope so!

Mitä tulee mun tehoihin salilla, niin tässä esimerkiksi eilisen salitreenin tiedot sykemittarista:
Kesto: 55 min
Keskisyke: 158
Maksimisyke: 190
Kulutetut kalorit: 588
Harjoituksen vaikutus: Kovatehoinen ja maksimiharjoitus: Hieno harjoitus! Kehitit huomattavasti aerobista kuntoasi ja kykyäsi harjoitella kovalla intensiteetillä pidempiä aikoja. Tämä harjoitus kehitti myös nopeuttasi ja suorituskykyäsi.


Että aika täysillä tulee kyllä tehtyä :) Ja se on KIVAA.

maanantai 20. huhtikuuta 2015

Viikkosaldo +-0

Ensimmäinen viikko ei niinsanotusti ihan räjäyttänyt pankkia, nimittäin paino pysyi tismalleen samana :O Aina kitupäivien jälkeen se meni alaspäin, mutta nousi taas samaan kun söin normaalisti. Mutta ei, en ole luovuttamassa, vaan uuteen laskuun taas :)

Tänään mennään jälleen kerran kitupäivällä, eli tähtäimessä on se 500 kaloria eikä yhtään enempää. Toistaiseksi olen juonut pirtelön, joka sisälsi heraproteiinia, vettä, pakastemansikoita ja yhden tosi pienen panaanin. Tovi sitten söin kuitunäkkärin. Vielä olisi sellaiset 100 kaloria jäljellä ja ne ajattelin nautiskella tuossa illemmalla, kun nälkä taas iskee. Ehkä jotain porkkanaa tai kurkkua. Vielä en ihan osaa ulkomuistista tajuta, paljonko kaloreita on missäkin, joten tsekkaan aina ensin syömistä netistä.

Kävin tuossa neljän päivän ulkomaanreissullakin. Sinänsä kiva, että tämä 5:2-dieetti kun rajoittaa lähinnä vain niitä kahta päivää, niin ei tarvinnut potea syyllisyyttä muista syömisistä. Enkä edes sortunut mihinkään mässäilyyn, sillä söimme aika hienoissa rafloissa (eli pienehköjä annoksia) ja koska olin aina jonkun kanssa, ei tullut ahmittuakaan. Mä kun syön seurassa aina tosi hyvin, ne ylilyönnit tapahtuvat aina yksin.

Huomenna on taas salipäivä. Tänään pysyn sieltä kaukana, ettei tule sitten hurjan nälän takia kurvattua jonkun Hesen kautta kotiin :P

tiistai 14. huhtikuuta 2015

Innokas 5:2-dieettiläinen jännittää huomista punnitusta

Huomenna on viikko takana 5:2-dieetillä ja pakko tunnustaa, että kyllä jännittää. Aamulla kävin jo kurkkaamassa vaa'an lukemia ja näyttivät aika pahoilta, jopa vähän plussaa. Mutta olin ollut kuntosalilla taas ja salipäivien jälkeen painaa aina enemmän kuin oikeasti. Mitä lie nesteitä tai muita hässäköitä. Tosin huominen tulos voi olla aavistuksen verran nätimpi kuin sen kuuluisi olla, koska olen tänään taas kitupäivällä. Yleensä sellaisen jälkeen vaaka on enemmän kaveri kuin normaalisti. Mut joo, ainakin osviittaa saa :)

Oli kyllä kiva tuo edellinen kuntosalikerta. Nimittäin menin heti aamulla salin avattua ovensa. Tein hieman alle tunnin treenin, sit nopeasti suihkuun ja pikafreesaus naamalle, jonka jälkeen suuntasin töihin. Kevyt jälkihiki kyllä vaivasi aamupäivän, mutta ei se haitannut mitään.

Mä kyllä ihmettelen mun massiivisia vaakalukeamia. Ehkä sitä on sokea omille syömisilleen ja kuvittelee syövänsä terveellisemmin kuin oikeasti syö. Mutta siis mun mielestä mun ruokavaliolla mun ei pitäisi painaa enempää kuin noin 90 % miehistä. Pitänee taas aloittaa ruokapäiväkirjan pitäminen ihan kunnolla. Siitähän se sitten selviää.

Tänään kitupäivänä suunnitellut syömiset ovat tässä: pari kahvia, vihreää teetä, paljon vettä, lounaaksi porkkanoita ja keitettyä kananmunaa, välipalaksi päärynä ja päivälliseksi vedän pienen proteiinipirtelön. Liikuntaa en tänään harrasta pientä kävelylenkkiä enempää, etteivät voimat hyydy tai tule sorruttua nälän takia pöljään syömiseen.