maanantai 20. huhtikuuta 2015

Viikkosaldo +-0

Ensimmäinen viikko ei niinsanotusti ihan räjäyttänyt pankkia, nimittäin paino pysyi tismalleen samana :O Aina kitupäivien jälkeen se meni alaspäin, mutta nousi taas samaan kun söin normaalisti. Mutta ei, en ole luovuttamassa, vaan uuteen laskuun taas :)

Tänään mennään jälleen kerran kitupäivällä, eli tähtäimessä on se 500 kaloria eikä yhtään enempää. Toistaiseksi olen juonut pirtelön, joka sisälsi heraproteiinia, vettä, pakastemansikoita ja yhden tosi pienen panaanin. Tovi sitten söin kuitunäkkärin. Vielä olisi sellaiset 100 kaloria jäljellä ja ne ajattelin nautiskella tuossa illemmalla, kun nälkä taas iskee. Ehkä jotain porkkanaa tai kurkkua. Vielä en ihan osaa ulkomuistista tajuta, paljonko kaloreita on missäkin, joten tsekkaan aina ensin syömistä netistä.

Kävin tuossa neljän päivän ulkomaanreissullakin. Sinänsä kiva, että tämä 5:2-dieetti kun rajoittaa lähinnä vain niitä kahta päivää, niin ei tarvinnut potea syyllisyyttä muista syömisistä. Enkä edes sortunut mihinkään mässäilyyn, sillä söimme aika hienoissa rafloissa (eli pienehköjä annoksia) ja koska olin aina jonkun kanssa, ei tullut ahmittuakaan. Mä kun syön seurassa aina tosi hyvin, ne ylilyönnit tapahtuvat aina yksin.

Huomenna on taas salipäivä. Tänään pysyn sieltä kaukana, ettei tule sitten hurjan nälän takia kurvattua jonkun Hesen kautta kotiin :P

tiistai 14. huhtikuuta 2015

Innokas 5:2-dieettiläinen jännittää huomista punnitusta

Huomenna on viikko takana 5:2-dieetillä ja pakko tunnustaa, että kyllä jännittää. Aamulla kävin jo kurkkaamassa vaa'an lukemia ja näyttivät aika pahoilta, jopa vähän plussaa. Mutta olin ollut kuntosalilla taas ja salipäivien jälkeen painaa aina enemmän kuin oikeasti. Mitä lie nesteitä tai muita hässäköitä. Tosin huominen tulos voi olla aavistuksen verran nätimpi kuin sen kuuluisi olla, koska olen tänään taas kitupäivällä. Yleensä sellaisen jälkeen vaaka on enemmän kaveri kuin normaalisti. Mut joo, ainakin osviittaa saa :)

Oli kyllä kiva tuo edellinen kuntosalikerta. Nimittäin menin heti aamulla salin avattua ovensa. Tein hieman alle tunnin treenin, sit nopeasti suihkuun ja pikafreesaus naamalle, jonka jälkeen suuntasin töihin. Kevyt jälkihiki kyllä vaivasi aamupäivän, mutta ei se haitannut mitään.

Mä kyllä ihmettelen mun massiivisia vaakalukeamia. Ehkä sitä on sokea omille syömisilleen ja kuvittelee syövänsä terveellisemmin kuin oikeasti syö. Mutta siis mun mielestä mun ruokavaliolla mun ei pitäisi painaa enempää kuin noin 90 % miehistä. Pitänee taas aloittaa ruokapäiväkirjan pitäminen ihan kunnolla. Siitähän se sitten selviää.

Tänään kitupäivänä suunnitellut syömiset ovat tässä: pari kahvia, vihreää teetä, paljon vettä, lounaaksi porkkanoita ja keitettyä kananmunaa, välipalaksi päärynä ja päivälliseksi vedän pienen proteiinipirtelön. Liikuntaa en tänään harrasta pientä kävelylenkkiä enempää, etteivät voimat hyydy tai tule sorruttua nälän takia pöljään syömiseen.

lauantai 11. huhtikuuta 2015

Mä onnistun

Tänään on toinen kitupäivä mun 5:2-dieetistä. Valitsin lauantain, koska se on viikon ainoa päivä jolloin nukun pidempään. Vähemmän tunteja siis hereillä miettiä nälkää;)
Tein kukkakaalisosekeittoa. Tosi hyvää ja kevyttä. Täyttääkin mukavasti raejuuston kanssa. Sen lisäksi olen juonut pari kuppia kahvia ja paljon vettä.
Ensi viikon keskiviikkona sitten tiedän, mikä on viikon kokonaissaldo painon suhteen.

torstai 9. huhtikuuta 2015

5:2 dieetti eli fast dieting

Dieettituristi tässä moi! Olen oikein klassinen laihduttajatapaus, sillä kaikkea on kokeiltu ja kroppaa kammottu jo vuosikausia. Silti kilot on ja pysyy. Mutta nyt mä onnistun. Kyl, kyl!

Tyypillisestihän laihduttaminen aloitetaan maanantaina, mutta mä aloitin sen nyt kunnolla eilen eli keskiviikkona. Hyvä olla vähän vastarannan kiiski ;) Aloin pureutumaan ylikiloihin 5:2 -dieetillä, jossa siis syödään kahtena päivässä viikossa vain 500 kaloria ja muina päivinä jotakuinkin normaalisti. Tätähän ei suositella, jos on jotain ahmimistaipumusta. Eli sinänsä aika villiä, että mä päätin koittaa. Älkää tuomitko kuitenkaan, nyt on hyvä fiilis ja flow.

Eilinen oli eka kitumispäivä, eli tosi vähillä kaloreilla mentiin koko päivä. Salipäivän siirsin suosiolla tähän päivään, koska arvelin, ettei nälkäisenä siitä olisi tullut mitään. Ei edes tehnyt tiukkaa, vaikka nälkä kyllä vaivasi. Mutta voi pojat sitä onnistumisen fiilistä, kun päivän aikana kului juuri sallittu määrä kaloreita eikä se edes ollut mitenkään liian vaikeaa.

Ainoa ongelma tässä on, etten halua tehdä tästä mitään numeroa. Ja se nyt väkisinkin herättää vähän huomiota, kun nakertaa lounaalla vain jotain omenaa tms. Mä en haluaisi profiloitua esim. työkavereiden silmissä siksi muijaksi, joka aina kituuttaa ja aina vaan farkut puristaa. Ajattelin laihtua tässä hissukseen, ihan itsekseni. Ja tietty teidän kanssa :)

torstai 2. huhtikuuta 2015

Bikini"kunto"

Holy shit! Tässä tilanne just nyt, oh my. Älä tukehdu muroihin ;) Jottain tarttis tehdä.

Lisäksi kuva siitä ainoasta kohdasta mussa, mistä tykkään. Habaa nyt ei vielä ole nimeksikään, mut tykkään mun olkapäistä. Että ihan joka senttiä mun kropassa en sentään vihaa ;)

keskiviikko 1. huhtikuuta 2015

Mua hävettää

Tunnustan, teille armaat lukijat, että painoni ei ole suinkaan laskenut vaan pikemminkin noussut. Olen kirinyt takaisin pudotettuja kiloja ja olen ahdistunut siitä. Inhoan vartaloani. Miksi en sitten saa tehtyä sille mitään? Siinäpä kysymys. Tai kyllä, teen kyllä paljonkin. Nimittäin liikun ahkerasti. Tai ainakin suhteellisen ahkerasti ollakseni työssä käyvä, kahden lapsen mutsi, joka haluaa joskus myös olla kotona. Käyn kuntosalilla kolmisen kertaa viikossa ja treenaan todellakin kunnolla. Syke käy usein jossain 187:ssä ja painot ovat aina ihan maksimeja mulle. Treenaan supersarjoina, eli tauot pidän minimissä ja sykkeen korkealla

Viihdyn salilla tosi hyvin. Saan kuntosalilta ihmeellistä boostia, itsevarmuutta, tunnetta, että vaikka en ole laiha, niin olen voimakas. On sekin jotain.

Kuten varmasti moni muukin, myös mä olen laihdutusohjelmien suurkuluttaja. Juuri nyt katselen telkkarista Jutta & huimat häädieetit -ohjelmaa. Yleensä laihisohjelmia katsoessa on vaikea samaistua niihin laihduttajiin, koska yleensä monet heistä kammoavat liikuntaa aluksi eivätkä viihdy salilla. Mä taas kävisin siellä vielä useammin, jos kehtaisin vain olla poissa kotoa.

Sen sijaan syömiset ovat mitä ilmeisemmin päin hanuria, koska olen tällainen tankki. Mä en osaa pysyä kohtuudessa. Jottain tarttis tehdä, mutta mitä.

Liikuntaa ainakin jatkan, koska siitä saan hyvää oloa. Salin lisäksi käyn noin kerran viikossa hölkkäämässä, koska tykkään haastaa itseäni. Mun lenkit eivät tosin ole mitään pitkiä, vain sellaiset reilut pari kilsaa tällä hetkellä, mutta on sekin jotain.

Jep. Mutta siis, hävettää ja ahdistaa. Miten musta tuli tällainen ja MIKSI en saa tehtyä tälle mitään. Mut pitäisi sulkea jonnekin läskileirille korpeen ilman lompakkoa ja mitään velvotteita. Joku opettaisi kädestä pitäen, mitä mun pitää syödä, miten paljon ja milloin. Näyttäisi mulle ne mun sudenkuopat ja ehkä avaisi näitä pään solmuja. Joku syyhän mulla on siihen, että mä ajaudun ajoittain holtittomaan herkutteluun ja että mua hävettää mun koko 100 % mun päivistä. Että mä olen vuosia tuntnut itseni epämukavaksi omassa kropassani ja siltikään en ole saanut tehtyä asialle muuta kuin otettua liikunnan säännölliseksi osaksi mun arkea.

maanantai 19. tammikuuta 2015

Hallussa

Ryhtiliike on pitänyt hienosti ja olo on energinen. Toki pöljääkin on syöty, mutta enimmäkseen järkevästi. Tänään taas salipäivä: aion treenata vatsaa ja pakaroita. Ensin tankkaan turkkilaista jogua ja appelsiinin, niin ei tule sorruttua treenin jälkeen johonkin typerään.